Avoin kulttuuridata arkistoinnin apuna
CC BY-SA 4.0: Susanna Ånäs.
MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanke rakensi mediataiteen arkistoinnin infrastruktuuria: tietokantoja tekijä- ja teostietojen tallentamiseen, ontologioita meditaiteen kentällä käytettyjen käsitteiden havainnollistamiseen ja myös konkreettisia menetelmiä teosten konservoimiseen.
Monet mediataiteen muodoista pakenevat arkistointia. Teokset tapahtuvat katoavassa hetkessä ja jäljelle jää tallenne, joskus ei sitäkään. Jatkuvasti kehittyvällä teknologialla toteutetut teokset voi usein toistaa ja arkistoida vain aikansa teknologialla tai osana sen hetken sosioteknistä ympäristöä.
Hankkeessa lähestyttiin arkistointia avoimen kulttuurin näkökulmasta. Tiedon avoin jakaminen mahdollistaa eri tahoilla olevan tiedon yhdistämisen tekijöistä, teoksista ja mediataiteen historiasta, ja tiedon tuottamiseen voi kuka tahansa osallistua. Avoin kulttuuri tuo tekijäyhteisöt yhteen tallentamaan ja täydentämään historiaa yhdessä.
Käytössä ovat Wikimedian alustat Wikidata, Wikimedia Commons ja Wikipedia, jotka ovat osa avoimen tiedon monisyistä ja monikielistä ekosysteemiä. Wikipedian artikkelit voivat saada miljoonittain katselukertoja kuukaudessa, Wikidataan tallennettu tieto tulee näkyviin verkkohauissa ja on tarjolla kaikkialla maailmassa sadoilla kielillä minkä tahansa organisaation tai projektin hyödynnettävissä. Vastaavasti muiden avoimeen ympäristöön tallettama tieto ja aineistot ovat yhdistettävissä omiin tietoihin ja aineistoihin. Kuvat, jotka on lisensoitu avoimesti Creative Commonsin lisensseillä, kuvittavat teostietoja tai artikkeleita teoksista ja tekijöistä ja voivat tulla löydetyiksi yhä uusissa yhteyksissä.
Avoimessa ympäristössä jakaminen täydentää kansallisiin ja Euroopan laajuisiin järjestelmiin tallentamista. Kansalliskirjaston Finto-palvelu ylläpitää Yleistä suomalaista ontologiaa YSOa, johon MEHI-hankkeen tuottama OMA – Mediataiteen ontologia liitettiin. Mediataiteen sanasto tulee käyttöön asiasanoina kaikkien suomalaisten organisaatioiden sisällönkuvailussa.
Tekijänoikeus ja avoin lisensointi
Tekijänoikeus suojaa luovan työn teoksia. Jokainen teoskynnyksen ylittävä teos saa suojan automaattisesti. Myös tietokannat voivat saada rajattua suojaa, mutta vain kokonaisuuksina – yksittäiset tiedonmurut eivät ole tekijänoikeudella suojattuja.
MEHI-hankkeessa julkaistiin avoimesti teosten metatietoja, ja niiden kuvitukseksi taiteilijoita pyydettiin julkaisemaan avoimesti kutakin teosta kohti yksi kuva. Tietojen voidaan katsoa olevan tekijänoikeudettomia. Kuvan antaminen julkisesti kaikkien käytettäväksi vaatii luvan tekijänoikeuden haltijoilta.
CC BY 4.0: Creative Commons.
Creative Commons -lisenssit on luotu helpottamaan aineistojen avointa jakamista verkossa. Avoin lisenssi on sopimus tekijänoikeuden haltijan ja yleisön välillä, eikä jokaisen teoksen käyttäjän tarvitse erikseen hakea lupaa.
Avoimen kulttuurin periaatteena on, että tieto tai aineisto on avointa silloin, kun sitä voi kuka tahansa vapaasti käyttää, muokata ja jakaa mihin tahansa tarkoitukseeen. Tätä Open Knowledge Foundationin julkaisemaa avoimuuden määritelmää noudattaa myös tieteellisen julkaisemisen avoimen saatavuuden (Open Access) periaate. Tekijän nimeäminen vaaditaan, mutta käyttö on muuten vapaata. Siihen ei liity kaupallisen käytön tai muuntelemisen kieltoa.
Wikimedian projektit toimivat samalla periaatteella. Niihin ei voi tallettaa aineistoja, joiden käyttöä on rajoitettu tätä enemmän.
Tieto Wikidatassa
Ontologia
MEHI-projektissa tuotettiin ontologia, joka kokoaa mediataiteen käsitteitä. Ontologia julkaistiin Kansalliskirjaston Finto-palvelussa, jota kaikki suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot käyttävät sisällönkuvailuun.
Lisäksi käsitteitä linkitettiin ja lisättiin työn kuluessa Wikidataan, Wikimedian avoimen linkityn tiedon tietokantaan. Wikidatassa kohteiden (käsitteiden) otsikoita voi kääntää kaikille Wikimedian projektien tukemille kielille, joita on noin 700. Sen lisäksi kohteiden eri ominaisuuksien avulla niihin voi liittää muuta tietoa. Käsitteet voivat linkittyä useisiin eri ontologioihin ja niiden kautta on mahdollista löytää tapauksia, joissa käsitettä on käytetty sisällönkuvailuun muualla maailmassa.
Wikidataan tallennettu tieto on lisenssiltään CC0 sen varmistamiseksi, että tietoja voi vapaasti yhdistellä. Vaikka tekijänoikeus ei suojaa tiedonmuruja, Wikidatassa vaaditaan merkitsemään lähde jokaiselle tiedolle. On muutenkin selvää, että lähteettömällä tiedolla ei ole mitään uskottavuutta.
Teostiedot
Wikidataan lisättiin myös MEHI-hankkeessa kerättyjä tietoja teoksista. Niihin sisältyy tietoa muun muassa tekijästä, genrestä, kestosta ja mitoista, tai nimestä eri kielillä. Tiedot linkitetiin MEHI-tietokannan omille sivuille. Wikidatassa on mahdollista lisätä linkkejä muihinkin resursseihin, vaikka niitä ei kerättäisi projektin yhteydessä.
Wikidatan tietoja voi kuka tahansa muokata käsin Wikidatan sivuilla tai tietokoneohjelman avulla. Sen täydentämiseen osallistuu muistiorganisaatioita eri puolilta maailmaa yksittäisten muokkaajien lisäksi. Henkilötietojen julkaisemisessa täytyy olla varovainen ja julkaista vain jo julkaistuja, lähteistettyjä tietoja.
Wikidatan perusasiat, CC BY-SA 4.0: Susanna Ånäs.
Näkyvyys
Tietoa saa myös vapaasti käyttää mihin tahansa tarkoitukseen. Tiedot Googlen hakutuloksissa perustuvat suurelta osin Wikidatan tietoon ja muun muassa avoimesti muokattavan OpenStreetMap-kartan kohteita linkitetään Wikidatan tietoihin.
Linkitetyn tiedon haun avulla on mahdollista tehdä monimutkaisia kyselyjä, kuten hakea Minkä ikäisinä taiteilijat ovat keskimäärin tehneet interaktiivisia installaatioita? ja visualisoida tulos erilaisin graafeina, näyttää tulos kuvina tai kartalla. Jotta tämä olisi mahdollista, on tietoa tarjottava avoimesti ja talletettava tarpeeksi kattavasti Wikidataan.
Linkitetty avoin tieto
Linkitetty avoin tieto mahdollistaa tiedon helpon löydettävyyden, jakamisen ja yhdistämisen eri lähteistä. Se voi sisältää esimerkiksi avoimia tietokantoja, tieteellisiä artikkeleita, tilastoja ja kartta-aineistoja. World Wide Webin keksijä Tim Berners-Lee määritteli linkitetyn avoimen tiedon periaatteet vuonna 2006 ja esitti mallin tiedon hyödynnettävyydestä viiden tähden asteikolla https://5stardata.info/en/.
Ontologia
Tietotekniikassa ontologia tarkoittaa käsitteen mallinnusta, joka kuvaa käsitteen ominaisuudet ja suhteet muihin käsitteisiin. Ontologian avulla voidaan jäsentää tietoa ja luoda yhtenäisiä tietomalleja, jotka helpottavat tiedonhallintaa ja tietojärjestelmien kehittämistä. Ontologioiden käyttäminen mahdollistaa eri tietolähteiden yhdistämisen ja tiedon löytämisen eri järjestelmistä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ontologia_(tietojenkäsittelytiede)
Kuvat Wikimedia Commonsissa
Kuvat talletetaan Wikimedia Commonsiin, jotta niitä voidaan esittää Wikidatan tietojen yhteydessä. Tietojen kuvittamiseksi tekijöitä on pyydetty jakamaan yksi kuva teoksistaan vapaaseen käyttöön.
Kuvan avoin lisensointi vaatii kaikkien tekijänoikeuden haltijoiden suostumuksen. Taiteilijalla on omalta osaltaan oikeus lisensoida avoimesti teoksen osa, tässä tapauksessa sitä esittävä valokuva. Teoskuvan kuvaajalla on tekijänoikeuden lähioikeus kuvaan ja sen suoja on vastaava kuin tekijänoikeuden.
Taiteilijan täytyy selvittää hänen tekijänoikeuksia valvovalta organisaatioltaan, antaako hänen sopimuksensa mahdollisuuden teoksen avoimeen lisensointiin.
Kuvaa tallennettaessa annetaan nämä tiedot ja tarvittaessa otetaan lisäksi yhteyttä Wikimedia Commonsin vapaaehtoisiin, jotka vahvistavat käyttöluvan.
Kun kuva on tallennettu, se voidaan liittää Wikidata-kohteen kuvitukseksi tai sitä voi käyttää missä tahansa muussakin yhteydessä lisenssiehtoja noudattamalla. Ehtoja voivat olla tekijän nimeäminen ja saman lisenssin käyttäminen kuvasta tehdyissä johdannaisteoksissa. Tätä tiukemmilla ehdoilla ei kuvia voi tallentaa Wikimedia Commonsiin.
Wikipedia
Wikipedia on kaikille tuttu Wikimedian projekti ja se sitoo eri projekteja yhteen. Ensyklopedioita kirjoitetaan yli 300 eri kielellä eri puolilla maailmaa. Vaikka eri Wikipedioiden laajuus ja syvyys vaihtelee, ne käyttävät yhteisiä resursseja, kuten Wikimedia Commonsin kuvia tai Wikidatan tietoja. Wikipedia myös tavoittaa laajasti. Artikkelit nousevat hakutuloksissa kärkeen. Keskeisesti sijoitetut kuvat suurissa Wikipedian laitoksissa voivat saada miljoonittain katselukertoja kuukaudessa.
MEHI-hankkeessa järjestettiin Wikipaja Mediataiteen historia Wikipediaan, jossa kirjoitettiin artikkeleita mediataiteesta Wikipediaan. Johdannossa käsiteltiin keskeisiä Wikipediaan kirjoittamisen periaatteita:
Kuka tahansa voi muokata. Wikipedian tuottava avoin yhteisö seuraa tekemisiä, huolehtii yhdenmukaisuudesta ja ohjaa tarvittaessa. Käytäntöjen seuraaminen on tärkeätä, mutta kirjoittamiseen kannattaa tarttua rohkeasti. Tekstiä kirjoitetaan yhdessä, ja kirjoittamastaan osuudesta on uskallettava päästää irti.
Tarkistettavat lähteet ovat luotettavuuden perusta. Sen sijaan muokkaajan auktoriteetilla ei ole merkitystä.
Wikipedia pyrkii neutraaliuteen. Kiistanalaisen aiheen eri näkökulmat sisällytetään samaan artikkeliin. Itsestä tai omasta organisaatiosta kirjoittamiseen suhtaudutaan varauksella, mutta huolellisesti lähteistämällä artikkelit täyttävät neutraaliuden tavoitteet.
Wikimedian projekteissa on kussakin raja, mitkä aiheet kuuluvat projektin piiriin ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle. Wikipedian merkittävyyskynnys on tiukka, kun taas Wikidatan on inklusiivisempi. Merkittävyyskynnys suojaa yksityishenkilöitä ja pitää projektin ylläpitäjäyhteisönsä hallittavana. Vakiintuneet käytännöt voivat myös johtaa rakenteelliseen syrjintään. Tiedon tasapuolisuuden edistämisestä on tullut Wikimedia-projektien keskeinen tavoite.
Yhteenveto
MEHI-hanke toi yhteen laajan toimijajoukon, jonka yhteisponnisteluilla voidaan jatkossakin tallentaa mediataiteen katoavaa historiaa ja omaksua parhaita käytäntöjä avoimen julkaisemiseen. Taiteilijat voivat saattaa tuotantoaan kuvaavaa aineistoa saataville avoimesti tai parantaa tietoja avoimissa palveluissa itse. Organisaatiot voivat saattaa kokoelmatietojaan avoimiksi ja huolehtia niiden avoimesta lisensoinnista.
MEHI-hanke on sukua useille kansainvälisille hankkeille. Rhizome Art Base on vuodesta 1996 koostettu digitaalisena syntyneiden teosten tietokanta. Se käyttää Wikibase-teknologiaa, Wikidataa varten tehtyä alustaa. Media art on Wikipedia oli amsterdamilaisen mediataiteen foorumin LIMA:n käynnistämä kolmivuotinen hanke vuosina 2021–2023. Sen yhteydessä järjestettiin muokkaustilaisuuksia ja mm. perustettiin mediataiteen teostietojen mallintamiselle yhteinen Wikiprojekti Wikidataan.
Avoimen kulttuurin toimijat ovat toistakymmentä vuotta ylläpitäneet Open GLAM -vertaisverkostoa, johon kuuluu asiantuntijoita muistiorganisaatioiden kulttuuriperintöammattilaisista verkkoprojektien vapaaehtoisiin. Creative Commonsin Open Culture Platform ja Wikimedia-säätiön Culture & Heritage ovat tuoneet toiminnan organisaatioihinsa. Suomessa Open Knowledgen Finlandin työryhmä AvoinGLAM jatkaa toimintaansa avoimen kulttuurisen tiedon puolestapuhujana.
Avoimuuden tavoitteet vakiintuvat hallinnossa. Kansallinen museoiden, arkistojen ja kirjastojen yhteisjärjestelmä Finna.fi vaatii aineistojen metatiedolta CC0-lisenssiä, samoin kuin Europeana, eurooppalainen yhteistietokanta. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Digime viestii aineistojen hallinnan kysymyksistä kulttuuriperintösektorilla. Digitaalisen kulttuuriperinnön valtiollisia linjauksia ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriön luotsaama Kulttuuriperintöstrategia.
Avoimen tiedon haasteet muuttuvat ajassa. Kun avataan aineistoja, on tärkeää huomioida erilaiset eettiset kysymykset ja näkökulmat, jotta avaus voidaan tehdä turvallisella ja vastuullisella tavalla. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että avoimuuden arvostaminen jatkuu ja sen avulla voidaan edistää kollektiivisesti tuotettua tietoa yhteiskunnan parhaaksi.
Miksi kannattaa
- Tieto tallentuu avoimille internet-alustoille, joiden elinkaari on pitkä
- Se nousee esille hakutuloksissa ja ohjaa kävijöiitä alkulähteilleen
- Sitä voi jakaa, jakamisen ehdot ovat selkeät
- Tietoa voi yhdistää toiseen tietoon ja se kumuloituu
- Linkitetty tieto tallentaa yhteyksiä eri asioiden välille
- Monimutkaisten asiayhteyksien hahmottaminen helpottuu
- Avoimuus, läpinäkyvyys ja yhteistyö edistävät innovaatioita ja kehitystä
- Teknisesti helpompaa käyttää ja jakaa tietoa eri järjestelmien ja sovellusten välillä
Miten täytyy varautua
- Wikimedia-projekteihin tallentamisen edellytyksenä on avoimen käytön salliminen.
- Tiedonmurut eivät ole tekijänoikeuden alaisia, mutta tietokannat ovat kokonaisuutena suojattuja.
- Tekijänoikeuden sijaan lähteiden merkitseminen takaa tiedon oikeellisuuden.
- Henkilötietoja voi jakaa elävästä henkilöstä avoimesti vain hänen suostumuksellaan. Jo julkaistujen tietojen jakaminen uudelleen on yleensä hyväksyttävää.
- Avoin lisenssi on peruuttamaton. Wikimedian projekteista voidaan kuitenkin poistaa kuvia sellaisissa tapauksissa, joissa ne loukkaavat joitain muita laillisia oikeuksia.