Suomen mediataiteen aikajana

Näytä sivu

Varhaisvaiheet | 1920–1950-luvut | 1960-luku | 1970-luku |
1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku

Varhaisvaiheet

Mediataiteella ei ole syntyvuotta, sen ensimmäiset impulssit voi havaita varhaisissa sähkö-, ääni- ja valokokeiluissa. Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi kirjaa jo 1799 päiväkirjaansa Suomessa näkemiään ”sähköisiä apparaatteja”. Staattisen sähkön purkauksia osataan tuottaa kokeilijoiden kotilaboratorioissa ja niitä demonstroidaan ja ihastellaan. Sähkövaloa testataan 1877, ja ensimmäinen sähkövaloilla pysyvästi valaistu tila avataan Finlaysonin tehtaalla 1882, ennen muita Pohjoismaita ja Venäjää. Suomi on verkostoitunut kansainvälisesti, ja asiantuntijat tietävät, mitä tapahtuu taiteen ja tieteen kehityksen kärjessä. Eric Tigerstedtin keksinnöt 1910-luvulla antavat uuden suunnan teknologisen taiteen kehitykselle ja nostavat hänet aikakautensa merkittävimpien keksijöiden eturiviin. Lupaavasti alkaneen kehityksen katkaisee ensimmäinen maailmansota.

1878

  • Alexander Leinonen tekee Yhdysvalloissa äänikokeiluja ääntä tallentavalla fonografilla. Ensimmäinen fonografi hankitaan Suomeen 1879.

1889

  • Harrastajavalokuvaajien Amatörfotografklubben i Helsingfors perustetaan Helsingissä.

1894

  • Helsingin Polyteknillisessä opistossa rakennetaan Sähkövalopiano. Soittimessa on 150 värivaloa, joita kontrolloidaan koskettimistolla.

1896

  • Daniel Nyblin esitelmöi Amatörfotografklubbenissa röntgenkuvauksen mahdollisuuksista ja esittelee skioptikon-taikalyhdylle luotuja väritettyjä kuvia sekä lähikuvia lumikiteistä.
  • Lumièren Työläisten poistuminen tehtaalta esitetään Helsingissä, vain puoli vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen.

1901

  • Juho Uoti julkistaa elektronisoittimen, sähköurut. Soitin on ensimmäinen kollektiiviseen live-soittoon suunniteltu sähkösoitin maailmassa.
  • Keksijä Heikki Salmi rakentaa äänikoneen, joka tallentaa ja toistaa ääntä ja musiikkia.

1906

  • Tampereen Biografi-teatterissa Heikki Salmi soittaa äänikoneellaan musiikin mykkäelokuvaan Kuvia Eugen Schaumanin hautajaisista Porvoossa. Vuosia myöhemmin Salmi tuottaa ”elokuvagraffiteja” projisoimalla salaa filminpätkiä ja kuvia Oy Enqvistin tehtaan seinään Killinkoskella.

1911

  • Eric Tigerstedt valmistaa 1911–15 useita keksintöjä liittyen äänielokuvan tallentamiseen sekä mikrofoni-, vahvistin-, kaiutin-, radio- ja puhelintekniikkaan. Kannettavan puhelimen ohella hän keksii magneettisen videotallennuksen ja esittää television (”sähköinen silmä”) periaatteen.

1919

  • Ilmari Jäämaa julkaisee Nuorten kokeilijain ja keksijäin kirjan. Jäämaa on harraste-elektroniikan ja työpajatoiminnan edelläkävijä, ja julkaisu tarjoaa mediateknologiaan liittyviä rakennusohjeita ja virikkeitä tee-se-itse-rakentajille vuosikymmeniksi.

Varhaisvaiheet | 1920–1950-luvut | 1960-luku | 1970-luku |
1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku


MEHI-hankkeen tunnuksessa tekstin alla on Tuomo Tammenpään suunnittelema digitaalinen siveltimenveto.

Suomen mediataiteen aikajana ilmestyi Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologiassa, joka toteutettiin osana MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanketta. Aikajanan toimittivat Petri Kuljuntausta, Perttu Rastas ja Minna Tarkka. MEHI-hanketta rahoittivat AVEK, Koneen Säätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Oskar Öflundin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden.

Mediataideverkoston rahoittajat.

Suomen Mediataideverkoston johtamaan MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hankekonsortioon 2021–2023 kuuluivat AV-arkki ry, Mediakulttuuriyhdistys M-cult ry, MUU ry, Poike Productio Oy, Suomen biotaiteen seura ry ja Suomen valotaiteen seura FLASH ry.

MEHI-konsortion logot.