Varhaisvaiheet | 1920–1950-luvut | 1960-luku | 1970-luku |
1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku
1920–1950-luvut
1920-luvulla kotitaloudet sähköistyvät nopeasti ja äänielokuva saapuu Suomeen. Tulenkantajat ihannoivat kaupunkielämää, koneita ja dadaa, ja ryhmän kirjailijat kirjoittavat modernista ajasta haltioituneesti. Yleisradio aloittaa lähetystoiminnan 1926. Gramofonisoitinten myynti kasvaa räjähdysmäisesti, ja lausuntataiteen edistyksellisintä kärkeä kutsutaan äänitaiteeksi. 1930-luku on voimakkaan teknisen kehityksen ja sähkölaitteiden yleistymisen aikaa, jolloin rakennetaan kokeellisia televisiovastaanottimia, sähköllä toimivia automaattisia soittolaitteita ja keksitään videotallentimen prototyyppi. 1940-luvulla kokeilut pysähtyvät sotaan, mutta 1950-luku on kasvun vuosikymmen, jolloin uusia taidevirtauksia saapuu Suomeen. Yleisradio aloittaa TV-lähetykset, ja radio viljelee koteihin äänitehosteilla väritettyjä kuunnelmia. Taiteilijat ottavat haltuun uuden teknologian, ja kokeiluista syntyy suomalaisia pioneeriteoksia eri taiteenaloilla. Lyhyen ajan sisällä esitetään ensimmäinen tietokonepeli ja tietokonegrafiikka sekä ensimmäiset kokeelliset nauhateokset, moottorilla toimiva liikkuva valo- ja ääniteos ja kokeellinen elokuva.
1924
- Nuoren Voiman Liitossa syntynyt Tulenkantajat-ryhmä julkaisee Tulenkantajat-albumin. Vuoteen 1930 saakka ilmestynyt lehti tuo kulttuurikeskusteluun tulevaisuusvisioita, koneromantiikkaa sekä ekspressionismin, futurismin ja dadaismin taidesuuntauksia. Olavi Paavolainen kirjoittaa Aitta-lehdessä 1927: ”Jokainen voi olla dadaisti!”
1925
- Juhani Pohjanmies rakentaa sähköisen nuottipikakirjoittajan, joka piirtää kosketinten painallukset pyörivälle paperirullalle.
1928
- Insinööri Martti Selinin rakentamalla radiovastaanottimen ja piirturilaitteen yhdistelmällä vastaanotetaan ensimmäiset sähköisesti siirretyt radiokuvat.
1929
- Eino Mäkinen esittelee Valokuvaus-lehdessä fotogrammeja ja valokuvia ilman kameraa. Jatkoartikkelissa hän kertoo kuvarajauksen, negatiivikuvauksen ja fotomontaasin mahdollisuuksista. Valokuvan ”uusi suunta” ilmaisee pyrkimystä teknillisistä menettelytavoista riippumattomaan tyyliin.
- Turkulainen Lahyn-Filmi valmistaa levyäänitekniikalla sarjan lyhyitä äänielokuvia, aikansa musiikkivideoita. Joulukuussa valmistuu ensimmäinen optinen äänitys filmille.
- Näyttelijä Elli Tompurin radikaali lausuntatyyli on toimittajien mukaan äänitaidetta.
1931
- Eero Selin rakentaa sähkömekaanisen väliaikamerkkilaitteen soittamaan 5-sävelistä Pim-pam-pulla-melodiaa, joka soi YLE radiossa 1931–1978. Kone korvataan myöhemmin uusilla malleilla.
1932
- Suomen ensimmäiset TV-kokeilut itserakennetuilla laitteilla.
1934
- Suomen ensimmäinen elokuvakerho Projektio perustetaan, mukana mm. Alvar Aalto.
1935
- Insinööri Akseli Soini esittelee magneettisen videotallennus- ja toistotekniikan, jolla TV-ohjelma voidaan taltioida levylle tai filmille.
1939
- Juhani Pohjanmies rakentaa Automaattikellot. Itsestään soiva sähkö-pneumaattinen kone soittaa satunnaisia melodioita satunnaisessa rytmissä.
- Nyrki Tapiovaaran elokuva Herra Lahtinen lähtee lipettiin yhdistää realistiseen kerrontaan tajunnan ulottuvuuksia, ajan tihentymiä ja laajentumia sekä kokeilevaa äänen ja leikkauksen käyttöä. 76-minuuttisesta elokuvasta on säilynyt ainoastaan 40-minuuttiseksi restauroitu versio.
1942
- Vienan rintamaradiossa rakennetaan sähkömekaaninen Kanuunaviulu. Installaatio-soitin soittaa aseman tunnussävelmää.
1945
- Sodan päätyttyä käynnistyy aktiivinen tee-se-itse-sähkösoitinten ja -vahvistimien rakentaminen. Tampereella Helmer Rautsola rakentaa lankkusähkökitaran ja sähköviulun.
1948
- Martti Leppänen rakentaa Tampereella kaksi sähköistä kiinteärunkoista pystybassoa. Juhani Pohjanmies jatkaa keksintöjen tekemistä ja rakentaa sarjan uusia sähkömekaanisia soittimia.
1951
- Werner-Mayer Eppler Kölnin radion elektronistudiosta vierailee YLEssä puhumassa säveltäjille ja ääniteknikoille elektronisen äänen ja -musiikin mahdollisuuksista.
1954
- Teekkarit perustavat 16.4.1954 TV-kerhon. Ensimmäinen suomalainen televisiolähetys lähetetään 24.5.1955 Teknillisen korkeakoulun radiolaboratorioon rakennetusta studiosta. TV-kerhosta syntyy myöhemmin Tes-TV.
1955
- Hans Andersin rakentaa digitaalisen pelikone Aapelin (nim-peli) Esko-tietokoneen (1954–60) sivuprojektina Teknillisessä korkeakoulussa.
1957
- YLE perustaa Tehoston. Yksikkö alkaa tuottaa ääniä ja ääniefektejä, joita käytetään nauha- ja radioteoksissa ja ohjelmatuotannossa. YLE aloittaa äänitarkkailijakurssit. Koulutukseen sisältyy elektroninen ja konkreettinen musiikki ja kurssityönä valmistetaan ”äänikuvia”, eli äänitehostetarinoita.
- Maunu Kurkvaaran Kaupunki. Lyhyessä elokuvaesseessä Helsinki nähdään modernina koneena, ”ihmisvankilana”.
1958
- Karlheinz Stockhausenin ensimmäinen vierailu Suomessa. Helsingin yliopiston yleisöluennon lisäksi Helsingin Sanomat julkaisee häneltä laajan kirjoituksen elektronimusiikista.
- Martti Vuorenjuuren kuunnelma Uljas uusi maailma (YLE) merkitsee suomalaisen nauhamusiikin alkua.
- Suomen ensimmäinen tietokonegrafiikka tulostetaan PSP:n Ensi:llä (IBM 650). Koneella tulostetaan Euroopan maiden karttoja, joissa ”pikseleinä” käytetään aakkosia ja numeroita.
1959
- Taideteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen osasto perustetaan Raimo Hallaman aloitteesta. Kyseessä on Pohjoismaiden ensimmäinen elokuvakoulu.
- Risto Jarvan kokeellinen elokuva 9 runoa. Tuotanto teekkarien elokuvakerho Montaasi.
- Veikko Eskolin esittelee moottorilla toimivan liikkuvan valo- ja ääniteoksen Galerie Artekin näyttelyssä.
Varhaisvaiheet | 1920–1950-luvut | 1960-luku | 1970-luku |
1980-luku | 1990-luku | 2000-luku | 2010-luku
Suomen mediataiteen aikajana ilmestyi Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologiassa, joka toteutettiin osana MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanketta. Aikajanan toimittivat Petri Kuljuntausta, Perttu Rastas ja Minna Tarkka. MEHI-hanketta rahoittivat AVEK, Koneen Säätiö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Oskar Öflundin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden.
Suomen Mediataideverkoston johtamaan MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hankekonsortioon 2021–2023 kuuluivat AV-arkki ry, Mediakulttuuriyhdistys M-cult ry, MUU ry, Poike Productio Oy, Suomen biotaiteen seura ry ja Suomen valotaiteen seura FLASH ry.
