Suomen Mediataideverkosto ry
Pvm: 11.6.2015
Asia: Kannanotto mediataiteen määrärahoihin ja elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamiseen / Leif Jakobssonin selvitys Audiovisuaalisen kentän haasteista ja rakenteista
Mediataiteen tukeen tarvitaan tuntuva korotus
Suomen Mediataideverkosto tervehtii ilolla Opetus- ja kulttuuriministeriön halua uudistaa audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteita. Leif Jakobssonin selvityksessä todetaan tarve luoda selkeä ja tulevaisuuteen suuntautunut audiovisuaalinen politiikka, lisätä sektorin yhteistyötä sekä tarkastella alaa laajemmasta näkökulmasta. Säätytalon keskustelutilaisuudessa 31.1.2015 (Audiovisuaalisen kulttuurin rakenteellinen kehittäminen ja elokuvataiteen edistämisestä annetun lain uudistaminen) kaikkien työryhmien puheenvuoroissa nousi näkyvästi esiin mediataiteen ja kokeellisten audiovisuaalisten tuotantojen aseman parantaminen. Näiden puheenvuorojen mediataidetta koskeva painotus ei kuitenkaan ole siirtynyt Jakobssonin selvitykseen.
Jakobsson on selvitystyönsä yhteydessä kuullut vain elokuva-alan järjestöjä. Mediataideverkosto on yllättynyt ja huolestunut, että mediataiteen alan järjestöjä ei ole kuultu lainkaan. Laadittu selvitys ei huomioi audiovisuaalisen kulttuurin kentän monimuotoisuutta eikä hahmota mediataiteen merkitystä uusien audiovisuaalisen ilmaisumuotojen kehittämisessä.
Uudistettavan lain mukaan edistämistoimien kohteena on “elokuva tai muu audiovisuaalinen ohjelma”, mikä kattaa nykyisen mediataiteen kentän lähes kokonaisuudessaan. Selvitystä tulisikin tarkentaa kattamaan koko audiovisuaalisen taiteen kenttä. Samalla tulee Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkistaa elokuvalle ja mediataiteelle suunnattujen budjettivarojen jakautumista mediataiteen hyväksi, jotta mediataide saa alan merkitystä vastaavat resurssit kehittyä.
Mediataide on audiovisuaalisen kulttuurin kasvukärkeä – ja heikoimmin resursoituja taidealoja
Mediataide on kotimaisen audiovisuaalisen ja kuvataiteen kansainvälisesti näkyvintä ja tiheään palkittua kärkeä. Alalla toimii Suomessa arviolta 350 taiteilijaa sekä useita valtakunnallisia ja alueellisia järjestöjä, joiden tuotantoa nähdään säännöllisesti kotimaassa ja kansainvälisesti museoissa ja gallerioissa, festivaaleilla ja taidemessuilla.
Mediataide edustaa myös digitaalisen ja verkkokulttuurin kasvukärkeä, jolla on huomattava merkitys nykyisissä digitaalisiin innovaatioihin pyrkivissä kansallisissa tavoitteissa. Moni arkikäyttöön yleistynyt innovaatio on esitetty ensi kertaa mediataiteen piirissä ja mediataiteilijat ovat edelläkävijöitä audiovisuaalisten sisältöjen soveltamisessa uusiin käyttöalustoihin (ks. Liite 2). Jakobssonin selvityksenkin mukaan “audiovisuaalinen kulttuuri on tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa ehkä demokraattisin kulttuurin välittäjä”. Mediataiteen piirissä avointa tietoa sovelletaan ja kansalaisosallistumista edistetään osana audiovisuaalista kulttuurituotantoa.
Mediataide on monialainen taideala, joka usein paikannetaan kuvataiteen kenttään. Tuoreen Taiteilija tahtoo elää työllään -julkaisun (Vilkuna & Romppanen) mukaan kuvataiteilijat ovat huonoiten toimeentuleva taiteilijaryhmä ja alalta puuttuvat lähes täysin taiteelliset työpaikat, jotka takaavat toimeentulon esimerkiksi sävel- tai näyttämötaiteen alalla työskenteleville.
Kuvataiteen kenttää tarkastellessa mediataiteilijat ovat erityisen haastavassa asemassa, sillä mediateosten tuotannon ja esittämisen kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Mediataide muistuttaakin tuotannolliselta rakenteeltaan lähinnä elokuvaa: teosten valmistaminen edellyttää monialaista työryhmää sekä merkittäviä panostuksia tuotanto- ja esitystekniseen ympäristöön. Tämä tulisi huomioida alan tukirakenteissa. Valtion talousarviossa 2015 mediataiteen edistämiseen osoitettiin kuitenkin vain 209.000 €, mikä on 7 promillea (0,7%) elokuvataiteen ja -kulttuurin edistämisvaroista. Mediataiteen heikko asema suhteessa elokuvataiteeseen on noussut näkyvästi esiin kuulemistilaisuuksissa elokuvataiteen edistämistä koskevan lain uudistamisesta.
Mediataiteen heikko asema on ilmeinen verrattuna myös muihin nykytaiteen alueisiin. Elokuvan lisäksi esim. valokuvataiteen edistämistä tukee alueellisten keskusten verkosto, ja valtakunnallinen tiedotuskeskus on perinteisten taidealojen lisäksi mm. sirkustaiteella, joka on tekijämäärältään ja vakiintumiseltaan mediataidetta vastaava taideala. Mediataideverkoston TAIKEn Mediataiteen päivään 10.6.2014 kokoamat tilastot osoittivat, että mediataiteen järjestöille suunnatut määrärahat ovat 2010 jälkeen kääntyneet jopa laskuun muiden alojen kasvaessa (Liite 1).
Mediataideverkoston toimenpide-ehdotukset
Jotta mediataiteen tuki saadaan vertailukelpoiselle tasolle, tarvitaan mediataiteen määrärahoihin tuntuva korotus, jonka tulee koskea sekä taiteilijoiden sekä alan järjestöjen tukea. Mediataiteen kehittyminen edellyttää lisäksi muita edistämistoimia, jotka tulee huomioida audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteiden uudistuksessa. Suomen Mediataideverkosto esittää seuraavia toimenpiteitä:
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Mediataidealan järjestöjen tukea on korotettava elokuvataiteen vastaavien järjestöjen tasolle ja tuessa tulisi huomioida sekä valtakunnallisesti että alueellisesti toimivat järjestöt. Alan kotimaiset järjestöt ovat kansainvälisesti arvostettuja ja verkostuneita, järjestöt luovat tekijöille esitysmahdollisuuksia, levittävät teoksia, ja harjoittavat mediakasvatusta ja yleisötyötä. Järjestöjen työn merkitys on Suomessa erityisen suuri siksi, että kansainvälisestä kentästä poiketen maastamme puuttuu korkeakouluverkoston tekijöille tarjoama tuki taiteellisiin tuotantoihin ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen. Myös kaavailluissa audiovisuaalisen alan organisaatiouudistuksissa tulee OKM:n huomioida mediataiteen asiantuntemus ja edistäminen. Kentän yleiselle edistämiselle on myös varmistettava elokuvaa vastaavat puitteet, joihin kuuluvat mediataiteen arkistoinnin ja esityskäytäntöjen ratkaisut. Elokuvateattereille suunnatun tuen rinnalle tarvitaan keinoja, joilla mediataiteen esittämistä museoissa ja tapahtumissa voidaan tukea, esimerkiksi Ruotsissa käytössä olevan MU-sopimuksen tapaan (Liite 4). Tällä hetkellä taiteilija joutuu usein kohdeapurahoilla kattamaan teoksen valmistamisen lisäksi myös esittämisen tekniset kustannukset, eikä esityskorvauksia usein makseta.
Taiteen edistämiskeskus
Audiovisuaalisen taidetoimikunnan jakamia kohde- ja yhteisöavustuksia sekä taiteilija-apurahoja tulee korottaa elokuvataidetta vastaavalle tasolle. Kohde- ja yhteisöavustusten määrärahaan tehtiin leikkaus 2014, eikä palautusta aiemman vuoden tasolle tapahtunut. Tilasto 2015 myönnetyistä apurahoista osoittaa, että mediataiteen kohdeapurahat olivat 5:n taiteenalan vertailussa pienimmät (ks. Liite 2). Vuonna 2013 mediataiteen osuus eri taiteenalojen taiteilija-apurahasummasta oli 3% (315 662 euroa). Elokuvataiteen vastaava määrä oli lähes kaksinkertainen (598 466 euroa). Mediataiteen taiteilija-apurahojen hakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi: vuoden 2014 apurahoja haki 68 taiteilijaa, vuoden 2015 96 taiteilijaa ja vuoden 2016 110 taiteilijaa. Myönnettävien apurahavuosien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut suhteessa hakijoiden määrän kasvuun.
Suomen Elokuvasäätiö
Elokuvasäätiön tukitoimintaa tulee lain uudistuksen yhteydessä tarkistaa niin, että kokeellisten ja mediataidetuotantojen rahoituspäätöksiin on tarvittava asiantuntemus. Mediataiteen ja kokeellisen elokuvan tekijöille kuuuluu hakijoina vastaava arvostus kuin esimerkiksi lyhyt- ja dokumenttielokuvan tekijöillä. Audiovisuaalista ilmaisukieltä uudistavien tuotantojen rahoitus ja asiantuntemus täytyy varmistaa myös tukirakenteiden mahdollisen uudistamisen yhteydessä.
AVEK
AVEKin kansainvälisesti ainutlaatuinen toimintamalli on ollut tärkeä tekijä suomalaisen mediataiteen ja dokumenttielokuvan monimuotoisuuden ja kansainvälisen menestyksen taustalla. AVEKin toimintamallin kehittäminen ja laajempi soveltaminen audiovisuaalisen taiteen tukirakenteissa on mielekästä alan uudistamisen yhteydessä.
Pyydämme aiheeseen liittyen neuvotteluja jakelussa mainittujen tahojen kanssa audiovisuaalisen kulttuurin tukirakenteiden uudistuksen sekä vuosien 2016-17 talousarvioesitysten valmistelun yhteydessä.
Suomen Mediataideverkosto ry
Minna Tarkka, pj. (m-cult ry, Helsinki), Petri Ruikka vara pj. (Pixelache, Helsinki), Hanna Maria Anttila, siht. (AV-arkki, Helsinki)
Alt Party, Helsinki
FIXC, Helsinki
Live Herring, Jyväskylä
Magneetti ry, Rovaniemi
MUU ry, Helsinki
POIKE, Pori
Suomen biotaiteen seura, Helsinki
Valmed ry, Kuopio
Äänen Lumo, Helsinki
Suomen Mediataideverkosto ry on mediataidealan yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdistys edistää mediataiteen kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa, sekä luo ja ylläpitää suomalaisen mediataiteen kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja. http://mediataide.fi/
Liitteet:
Liite 1: Mediataiteen kokokuva – esitysaineisto Mediataiteen päivästä TAIKEssa 10.6.2014
Liite 2: Golan Levin: New Media Artworks, Prequels to Everyday Life
Liite 3: 5 taiteenalaa rahoitusvertailussa 2015
Liite 4: MU-sopimus, Taiteilijaseura
Jakelu
Leif Jakobsson
OKM: Riitta Kaivosoja, Marjo Mäenpää, Petra Havu, Leena Laaksonen, Kirjaamo
TAIKE: Minna Sirnö, Esa Rantanen, Nea Leo, Mari Karikoski, Kirjaamo, Taideneuvosto
Audiovisuaalinen taidetoimikunta/TAIKE: Jouko Aaltonen, Perttu Rastas, Mari Karikoski
AVEK: Juha Samola
SES: Irina Krohn, Petri Rossi
KAVI: Matti Lukkarila, Mikko Kuutti